IMG_8769

Reissulla etsittävät kätköt

Lisäsimme juuri sivustolle listan reissulla etsittävistä kätköistä, jonka löydät täältä. Tarkoitus on siis etsiä reissulla yhteensä 15 kätköä – yksi joka maasta. Mitään päiväennätyksiä kätkömäärissä ei siis tulla rikkomaan, mutta päiväennätys maiden määrässä jokaisen osallistujan osalta kylläkin rikotaan. Jos siis reissu onnistuu.

Kätköt valittiin sillä periaatteella että ne on helppo etsiä ja löytää. Tarkoitus ei ollut hakea reitiltä suosikkipistemagneetteja, koska ne voisivat olla jopa hankalia löytää. Sen sijaan listalle valikoitui peruskätköjä kaiteissa, huoltoasemilla ja levähdysalueilla. Jokaisesta kätköstä tietenkin skoutattiin vielä etukäteen löytyykö siitä spoiler-kuvia kätkökuvauksen yhteydessä  ja miltä paikka näyttää Googlen streetview:ssa.

Ja koska kuitenkin käy niin että joku kätkö ei jostain syystä löydy, niin jokaiselle kätkölle katsottiin vielä varakätkö. Kätköt valittiin siten että kaikki varakätköt ovat suhteellisen lähellä ensisijaisia kohteita. Tämä tehtiin siitä yksinkertaisesta syystä että  varakätkölle siirtymisen päätös olisi tilanteen niin vaatiessa mahdollisimman helppo. Ehkä tässä vielä pitäisi etsiä varakätkön varakätkö, sekä niillekin varakätköt.

Ennen reissua  olemme olleet myös jokaiseen reissukohteen kätkönomistajaan yhteydessä, ja pyytäneet tarkistamaan että kätkö olisi varmasti kunnossa. Tietysti kaikki omistajat eivät välttämättä ole vierailleet purkkia tarkastamassa etukäteen, mutta toivoa aina sopii. Ja tietävätpä olla vastassa purkilla ja ojentamassa lootaa meille logattavaksi kun tulemme paikalle. Ainakin jos haluavat tavata meidät ja mielivät ilmaisia matkalaisia 🙂

IMG_8769

Aikatauluvertailu

Nyt kun on oma reittisuunnitelmamme saatu ilmoille on hyvä vähän verrata miten oma arvioitu aikataulumme suhtautuu edellisiin ennätyksen tekijöihin. Tietenkin tämä on hieman kuin appelsiinien ja omenoiden vertailua, sillä omat arviomme perustuvat puhtaasti Google Mapsin antamiin tuloksiin ja hollantilaisten aikataulu taasen on kellotettu maastossa. Ehkä tästä on saatavilla siitä huolimatta vähän osviittaa seurataksemme sitä, jäämmekö tien päällä jälkeen omasta tai hollantilaisten aikataulusta.

MaaMeidän arvioitu saapumisaikaMeidän arvioitu etsintäajalla korjattu arvioHollantilaisten aika
Hollanti00:0000:0000:00
Belgia00:3200:3701:26
Luxemburg01:5702:0701:35
Saksa02:4002:5504:07
Ranska03:1103:3101:57
Sveitsi06:3406:5905:19
Liechtenstein07:2407:5407:16
Itävalta07:4408:1907:32
Italia10:2711:0709:59
Slovenia15:1716:0213:29
Kroatia16:1017:0015:32
Unkari16:3417:2917:28
Slovakia19:2220:2220:13
Tsekki20:4721:5222:36
Puola22:0823:1823:04

Taulukossa on esitetty Google Mapsin ajoajan mukainen arvio meidän reitistämme, sekä etsintä-ajalla korjattu arvio. Jälkimmäinen tarkoittaa sitä että jokaiseen kätköön on lisätty 5 minuuttia, jonka on arvioitu kuluvan yhteen etsintään. Tietysti matkalla pitää pysähtyä myös tankkaamaan, ja mahdollisesti vessakäynteihinkin pitää varata aikaa. Arvio näyttää huomattavasti pessimistemmältä kuin hollantilaisten toteutunut aikataulu. Tämä taas herättää kysymyksen siitä, kuinka raskas se hollantilainen kaasujalka onkaan ollut heidän reissullaan? Toivottavasti ei liian raskas, jotta meilläkin on mahdollisuus saavuttaa tavoitteeksemme asetetun 15 maata vuorokaudessa. Tiukkaa tämä yritys tulee siis joka tapauksessa olemaan. Kaahaamaan emme kuitenkaan ala, mutta Saksan Autobahnilla meidän pitää ottaa vuokra-autostamme kaikki irti.

Taulukosta kannattaa myös huomata se, että menemme Ranskan ja Saksan eri järjestyksessä hollantilaisiin nähden, ja siitä tuo hyppy hollantilaisten ajoissa tuossa kohtaa johtuu. Tässä kohden taulukkoa emme siis voi verrata omaa suoritustamme reissun päällä hollantilaisten tahtiin.

Onnistuaksemme yrityksessämme meillä on ollut syytä perehtyä käsillä olevaan materiaaliin hollantilaisten suorituksesta, sillä se on toiminut samalla hyvänä pohjustuksena omalle kellotuksellemme. Tiimimme on selvästi insinööritaustaista, siis.

 

 

IMG_8769

Miten reittiin on varauduttu?

Tällaiselle reissulle ei toki pidä lähteä kuin soitellen sotaan, vaan etukäteistyö on suurilta osin jopa tärkeämpää kuin itse reissupäivä. Reitin kulkiessa 15 maan halki ja kilometrejä kertyessä yli 2000, mahtuu matkalle toki myös erilaisia säädöksiä jotka on erittäin tärkeä ottaa huomioon että välttyiisimme ikäviltä yllätyksiltä matkan varrella. Ennen reissua olemmekin hankkineet Autoliiton kustantaman kirjan Autoillen Euroopassa, jossa on hyvää faktaa huomioon otettavista asioista eri Euroopan maissa. Kirjasta on ilmestynyt juuri uusi painos, mutta meidän käyttämämme versio on vuodelta 2011. Olemmekin siksi olleet mm. Autoliittoon yhteydessä, josta olemme saaneet lisää vinkkejä reissuamme varten.

Reittimme koostuu lähinnä moottoriteistä ja muista isommista valtateistä. Juuri näillä teillä voi olla tietulleja, tai muita säädöksiä jotka on hyvä tiedostaa ennen reissuun lähtöä. Autoliiton kautta hankimmekin esimerkiksi Sveitsin vuositarran, joka tulee olla autossa sikäläisillä teillä ajettaessa. Hintaa tarralle tuli reilut 40 euroa ja tarra tuli kätevästi kotiin kirjelähetyksenä. Sveitsin lisäksi tiemaksutarra tulee olla autossa seuraavissa maissa: Itävalta, Slovakia, Unkari, Slovenia ja Tsekit. Olemme hankkineet etukäteen Itävaltaan, Sloveniaan ja Tsekkeihin tarrat www.tolltickets.com kautta, josta saa kätevästi Euroopan maihin tiemaksutarrat tilattua etukäteen kotiin toimitettuna. Unkarissa ja Slovakiassa on käytössä e-vinjetti, joka tilataan kännykkään. E-vinjettiä varten tulee olla tiedossa auton rekisterinumero, joten hankimme vinjetit vasta, kun olemme saaneet vuokra-auton käyttöömme.  Näiden tarrojen kohdalla ongelmia tulee vasta silloin jos joudumme poliisin pysäyttämäksi ja tarroja ei löydy vuokra-autostamme. Tällainen ylimääräinen pysähdys voisi venyä turhan pitkäksi ja vaarantaisi päivän tavoitteen, vaikka siitä rahalla selviäisikin.

Autoliiton kautta saatavia matkustusasiakirjoja voi tilata täältä, jos satut tarvitsemaan niitä omalla reissullasi.

Autoliiton matkustusopas puolestaan löytyy täältä.

Olemme listanneet tähän maittain mitä asioita tulee ottaa huomioon, ja mitkä asiat ovat toisaalta eduksi reissussamme.

Alankomaat

Sunnuntaisin ja juhlapyhinä on kielletty raskas liikenne, mutta tämä ei koske ulkomailla rekisteröityjä ajoneuvoja. Tällä ei ole tosin niinkään väliä, koska Alankomaiden kätkö etsitään aivan Belgian rajan tuntumasta.

Belgia

Heijastinliivi on pakollinen jos joutuu poistumaan autosta onnettomuuden tai konerikon takia. Rangaistus laiminlyönnistä on 50 euroa. Liivin puuttumisesta ei rangaista jos liiviä ei löydy autosta.

Saksa

Saksassa tulee olla ympäristötarra autossa jos menet kaupunkien keskustoihin ajamaan. Meitä tämä ei koske, koska reittimme Saksan halki menee moottoritietä pitkin. Jos kuitenkin olet menossa Saksaan autolla ja sinun tulee ajaa isojen kaupunkien keskustaan niin lue Autoliiton sivulta asiasta täältä.

Viikonloppuisin ja juhlapyhinä on ajokielto yli 7,5t painavilta kuorma-autoilta sekä kuorma-auton ja perävaunun yhdistelmiltä välillä 00:00 – 22:00. Kielto koskee yllättäen myös pakettiautoja, joilla vedetään peräkärryä.

Luxembourg

Heijastinliivi on  pakollinen jos poistuu autosta esim. moottoritien pientareella. Heijastinliivipakko koskee myös jalankulkijoita kun he ovat liikkeellä taajaman ulkopuolella pimeän aikana tai muuten huonon näkyvyyden aikana.

Liechtenstein

Ei varsinaisia säädöksiä, jotka olisi huomioitava ennen reissua.

Sveitsi

Alle 3,5 tonnin painoisille ajoneuvoille ja niihin kytketyille perävaunuille on ostettava tiemaksutarra. Moottoripyörään tarra pitää liimata sellaiseen paikkaan/osaan, jota ei pysty irrottamaan tai vaihtamaan. Tarran voi ostaa Sveitsin tullin toimipisteistä, autojärjestö TCS:n toimistoista, huoltoasemilta, Sveitsin matkailutoimistosta (Swiss national tourist office) sekä Autoliitosta. Tarra on voimassa max. 14 kuukautta, voimassaolokausi 1.12.2016–31.1.2018. Perävaunulle on ostettava oma tarra. Ilman tarraa ajavalle voidaan antaa sakko ja lisäksi häneltä veloitetaan tarran hinta.

Me hankimme Sveitsin vuositarran Autoliiton kautta.

Ranska

Heijastinliivi on pakollinen autossa ja sen on oltava kuljettajan ulottuvilla. Heijastinliiviä on käytettävä jos autosta joutuu astumaan ulos jonkin hätätilanteen takia.

Ranskassa on niin maksullisia kuin ilmaisiakin moottoriteitä. Reittimme kulkee osittain maksullista moottoritietä ja maksu suoritetaan tulliasemalla luottokortilla. Seuraavasta linkistä löydät hintoja eri tieosuuksille, joskaan valitettavasti meidän lyhyttä pätkäämme ei ole tässä listassa.

Itävalta

Itävallassa pitää hankkia autoon tuulilasiin kiinnitettävä tiemaksutarra (Vignette), jos ajaa moottoriteillä tai moottoriliikenneteillä. Suurin osa Itävallan moottoriteistä on maksullisia. Tarran voi ostaa 10 päiväksi, 2 kuukaudeksi, tai koko vuodeksi. Me emme toki tarvitse kuin tuon 10 päivän Vignetten, johon tulee pyytää myyntipisteen kirjoittaa halutut voimassaolopäivät. Tiemaksutarroja myyvät ÖAMTC:n (Itävallan autojärjestön) toimistot, Sveitsin rajan lähellä olevat myyntipisteet, postit, vakuutusyhtiöt ja jotkut huoltoasemat.

Lisäksi Itävallassa on tiettyjä moottoritieosuuksia joilla on lisäksi vielä erikoismaksu. Nämä erikoismaksut koskevat lähinnä tunneleita. Meidän reitillämme ei kuitenkaan ole yhtään näitä erikoismaksullisia osuuksia.

Heijastinliivi on pakollinen jos joutuu poistumaan autosta onnettomuuden tai konerikon takia. Heijastinliivi on pakollinen vain kuljettajalla. Laiminlyönnistä voi seurata hallinnollinen 14 euron rangaistusmaksu tai enintään 2180 euron sakko.

Italia

Heijastinliivi on pakollinen jos joutuu poistumaan autosta huonon näkyvyyden vallitessa. Heijastinliivi on pakollinen sekä kuljettajalla että matkustajilla.

Joidenkin kaupunkien historiallisesti merkittävillä alueilla on ajokielto. Lisäksi Milanossa on ympäristömaksu autoille, joka ei koske meitä koska reittimme ei mene Milanoon, vaan kulkee vain moottoriteitä.

Suurin osa Italian moottoriteistä on maksullisia. Tiemaksun pystyy hoitamaan luottokortilla. Reittimme kulkee lyhyen matkaa A22 moottoritietä Brenneron Bressanon tulliaseman välin ja kyseiseltä matkalta joutuu maksaa tullia 2,90 euroa.

Italin moottoriteiden tullimaksuista löydät enemmän tietoa täältä.

Slovenia

Heijastinliivi on pakollinen sekä kuljettajalla että matkustajalla, jos joudutaan poistumaan autosta moottoritiellä.

Sloveniassa moottoriteillä tulee olla autossa tiemaksutarra (Vinjetti). Tarran voi ostaa viikoksi, kuukaudeksi, tai vuodeksi. Me tarvitsemme vain päiväksi, joten joudumme hankkimaan viikon tarran. Viikon tarran hinta on 15,00 euroa ja sen voi hankkia huoltoasemilta sekä AMZS:n toimistosta.

Slovenian maksullista tieosuuksista löytyy kartta täältä. Slovenian tiemaksutarran voi hankkia useista maista, muttei valitettavasti suoraan netistä. Kaikki vinjettiä myyvät paikat löydät täältä.

Kroatia

Heijastinliivi on pakollinen kuljettajalla, jos kuljettaja joutuu poistumaan autosta taajamassa tai taajaman ulkopuolella hätätilanteen johdosta. Liivin tulee olla normin EN-471 mukainen.

Kroatiassa on maksullisia tieosuuksia, mutta reittimme ei kulje Kroatiassa millään näistä teistä.

Unkari

Heijastinliivi on pakollinen sekä kuljettajalla että matkustajilla jos autosta joudutaan poistumaan taajaman ulkopuolella näkyvyyden ollessa heikko.

Unkarissa on noin kolmasosa moottoriteistä maksuttomia. Tiemaksun voi ostaa päiväksi ja sen voi maksaa jopa ennakkoon verkossa. Tarraa ei ole kustannusten säästämiseksi painettu vaan kyseessä on sähköinen kuitti, joka tulee säilyttää. E-vigneten voi hankkia täältä.

Slovakia

Heijastinliivi on pakollinen sekä kuljettajalla että matkustajilla, jos autosta joudutaan poistumaan taajaman ulkopuolella esim. onnettomuuden takia.

Slovakiassa pääosa moottoriteistä on maksullisia ja tiemaksun voi hankkia etukäteen netistä. Tiemaksun voi maksaa 10 päiväksi, kuukaudeksi, tai koko vuodeksi. Tiemaksun voi maksaa netissä täällä.

Tsekin tasavalta

Tsekeissä suurin osa moottoriteistä on maksullisia ja tiemaksutarran voi hankkia melkein jokaiselta huoltoasemalta. Me tulemme Tsekkeihin Slovakiasta päin, ja tarran saa hankittua heti ensimmäiseltä levähdysalueelta tai huoltoasemalta. Lisäinfoa tiemaksutarrasta löydät täältä.

Tsekkien moottoritieverkostosta löytyy kartta mihin on merkitty maksulliset sekä ilmaiset tieosuudet. Kartta löytyy täältä.

Puola

Puolassa käymme vain rajan tuntumassa, joten reissuun vaikuttavia maksuja ei tarvitse huomioida.

 

Geotrip'17 reitti

Geotrip’17 – reitti

Millainen on sitten Geotripin ajoreitti? Siihen perehdymme lyhyesti tässä postauksessa.

Hyvin suunniteltu on kokonaan ajamatta

Kaikki lähtee tietenkin hyvästä (köh) etukäteissuunnittelusta. Hyvä etukäteissuunnittelu perustuu tietenkin apinoimiseen. Kuten aiemmin oli puhetta, emme ole ensimmäiset kätköilijät, jotka yrittävät näin pähkähullua hanketta, vaan hollantilaiset olivat ensin. Niinpä pöllimme heidän reittisuunnitelmansa omamme pohjaksi. Noin 6 kuukautta heidän suunnitelmansa oli myös meidän suunnitelmamme. Sitten joku meistä erehtyi katsomaan, että joku niistä kätköistä on arkistoitu. Totesimme, että ehkä suunnitelmaa olisi hyvä katsoa läpi.

Niinpä kokoonnuimme eräs tammikuinen ilta porukalla pähkäilemään saisimmeko joitakin mutkia reitiltä suoraksi valitsemalla toisin. Aikaakin ehkä saataisiin tällä tavalla säästymään ja olisi ehkä vara pysähtyä ylimääräiselle vessakäynnille. Ehkä. Hollantilaisten reissusta on jo reilut viisi vuotta aikaa, joten ehkäpä pari kätköäkin on ilmaantunut kartalle tuon jälkeen ja jostain voisi helpommalla saada maan kuin tuolloin 2011. Melko selvää oli kuitenkin, ettei reittioptimoinnilla saisi sitä maagista kuudettatoista maata reitille, vaikka kuinka toivoisi.

Geotrip’17 reitti

Yhden illan pitkän pähkinnän jälkeen reittimme oli valmis. Se löytyy alla olevasta kuvasta.

2046 km / 22h 08 min

Yllä ovat strategiset lukemat. 2046 kilometriä on (h)ajokillamme nieltävänä. Google Maps osaa kertoa, että tuon matkan kurvailu yhtäsoittoa rajoituksia mukaillen kestää 22 tuntia 08minuuttia. Se on paljon se.  Etukäteissuunnittelulla saatiin alkuperäisesti kopioidusta suunnitelmasta hiottua 210 kilometriä pois. Se antaa hieman pelivaraa reissullemme. Tosin ihmetyttää se, että hollantilaisten reitille Google Maps kertoo ajoajaksi 25 tuntia 17, joka tarkoittaa, ettei tuota ehtisi edes ajamaan annetussa ajassa. Aika kovaa kyytiä ovat hollantilaiset siis päästelleet, koska olivat perillä viimeisellä kätköllä Puolassa 23:04. Eli yli kaksi tuntia Googlen arviota ennen ja varmasti ovat siinä matkalla pysähtyneet tankkaamaan ja etsimään muutaman geokätkönkin.

Aikavyöhykesiirtymiä ei ole haittaamassa tai avittamassa reissua.  Toisaalta se muuttaisi muutenkin luonnetta, koska kyse ei enää olisi oikeasti 24 tunnista. Jos reissua aikoo Suomesta käsin seurata niin voi arvioituihin kätkölle saapumisaikoihin lisätä tunnin. Reissu siis tapahtuu +1 aikavyöhykkeellä kun Suomi sijaitsee +2 vyöhykkeellä.

Yhtä kaikki, oma suunnitelmamme mahtuu vuorokauteen ainakin teoriassa. Käytännössä homma voi sitten olla haastavampaa, jos vaikka kätkö ei löydy tai tulee jokin tekninen vika autoon tai jotain muuta yllättävää sattuu. Myöskään moneen navigointivirheeseen ei ole varaa. Alla vielä vertailun vuoksi meidän ja hollantilaisten reitit rinnan. Klikkaamalla kuvia saat ne suuremmaksi.

Alla olevassa taulukossa tilastotietoa Geotripin reitistä.

Erikoiskokeen nimiEtäisyys (km)Arvioitu ajoaikaArvioitu saapumisaika
Hollanti-Belgia4232 min00:32
Belgia-Luxemburg1591 h 25 min01:57
Luxemburg-Saksa6843 min02:40
Saksa-Ranska4131 min03:11
Ranska-Sveitsi3483h 23 min06:34
Sveitsi-Liechtenstein8450 min07:24
Liechtenstein-Itävalta1720 min07:44
Itävalta-Italia2382 h 43 min10:27
Italia-Slovenia (Itävallan kautta)4044 h 50 min15:17
Slovenia - Kroatia8853 min16:10
Kroatia - Unkari2324 min16:34
Unkari - Slovakia2502 h 48 min19:22
Slovakia - Tsekki1531 h 25 min20:47
Tsekki - Puola1431h 21 min22:08

Lyhimmät kätköjen välit ovat siis Liechtenstein-Itävalta ja Kroatia-Unkari -väleillä. Pisin pätkä reissua ajetaan puolestaan Itävallassa, jossa ajetaan kahteen otteeseen. Ensin kohti Italiaa ja Italian jälkeen kohti Kroatiaa. Taulukon arvioidut kätköllä vierailuajat eivät välttämättä toteudu täsmälleen, koska taulukossa ei ole huomioitu kätköjen etsintään kuluvaa aikaa, eikä mahdollisia tankkauspysähdyksiä.

IMG_8769

Emme ole ensimmäisiä

Vaikka kuinka olisi hienoa olla ensimmäinen porukka, joka kätköilee 15 maassa vuorokauden aikana, niin emme kuitenkaan ole.  Hollantilainen kätköilijäporukka teki saman vuonna 2011 ja geokätköili 15 maassa 24 tunnin aikana.

Maaginen 15 maata

Tietenkin tiesimme jo heti kun aloimme reissua suunnittelemaan, että Hollantilaiset ovat 15 maassa vierailleet vuorokauden aikana. Ensimmäinen ajatus oli, että yritämme rikkoa tuon epävirallisen maailman ennätyksen kätköilemällä 16 maassa. Otimme pohjaksi hollantilaisten reitin ja aloimme suunnittelemaan omaamme. Aika pian oli selvää, ettei 16 maata olisi kovin realistinen tavoite. Aikataulu olisi liian tiukka.

Hollantilaiset olivat valinneet oman reissunsa ajankohdan päivämäärän hienouden mukaan ja starttasivat matkaan 9.10. -11. No melkein yhtä hieno on päivämäärä 15.04. 2017. Ainakin meidän mielestämme. Hollantilaiset starttasivat yllättäen Hollannista puolilta öin lämpömittarin näyttäessä seitsemää astetta. Hollantilaisten aikataulu oli seuraava:

  • 00:00 Hollanti
  • 01:26 Belgia
  • 01:35 Luxemburg
  • 01:57 Ranska
  • 04:07 Saksa
  • 05:19 Sveitsi
  • 07:16 Liechtenstein
  • 07:32 Itävalta
  • 09:59 Italia
  • 13:29 Slovenia
  • 15:32 Kroatia
  • 17:28 Unkari
  • 20:13 Slovakia
  • 22:36 Tsekki
  • 23:04 Puola

Eli melkein tunti heille jäi aikaa ja tuo tietenkin houkuttelisi lisäämään omalle reitillemme 16. maan. Google Maps kertoo kuitenkin Hollantilaisten reitille ajoajaksi 25 tuntia ja rapiat päälle. Joten uskomattoman raskas on Hollantilaisten kaasujalka ollut, koska monesti Googlen arviotkin ovat optimistisia. Lisäksi kun ottaa huomioon, että hollantilaiset olivat osuneet Itävaltaan sankan lumipyryn aikaa ja joutuneet ajamaan 35 km / h nopeutta 100 km/h alueella, niin voi vain ihmetellä miten he ovat ehtineet.

Hollantilaisten reitti 2011

 

Auton tankkaukset hollantilaiset suorittivat Lichtensteinissa ja lisäsivät polttoainetta kanisterista Kroatiassa. Kroatiassa rajanylitys oli tuottanut hieman päänvaivaa, mutta oli lopulta onnistunut. Valitettavasti meillä ei ole lupaa julkaista kuvia hollantilaisten reissusta, mutta siihen voi tutustua hollanniksi täällä.

IMG_7158_2

Geotripillä navigoidaan Garminilla

  • GPS-laite on geokätköilyssä on kohtalaisen tärkeä osa kokemusta. On ikuisuuskysymys kumpi on parempi geokätköilyyn, älypuhelin vai käsi-GPS? Tuota asiaa on pohdittu esimerkiksi myös Weellun 61°23° Tampere -sivustolla. Ulkomailla kätköillessä on usein tarpeen käyttää offline-tilaa, koska data-roaming on vielä kallista. Saa nähdä miten tilanne muuttuu lähi vuosina ja voiko jatkossa surffata puhelimella kotimaan hinnoin ulkomaillakin. Oli miten oli, sellainen muutos ei ehdi ilmaantumaan ainakaan tämän Geotripin aikana.

Käytännössä meidän pitää siis ladata 15 maan kartat ja 15 kätköä käytettäväksi offline -tilassa. Olemme päätyneet käyttämään Garminin Oregon 700 -sarjan gepsejä. Tarkoituksena on ladata Open Street Map-kartat valmiiksi jokaisesta maasta (ainakin osin) Garminiin, ja tehdä yksi GPX-tiedosto jossa on mukana vierailtavat kätköt ja niiden varakätköt. Puhelimeenkin tietysti onnistuisi ladata offline-kartat, mutta siinä tapauksessa jokaisen pitäisi ladata ne erikseen omasn luuriinsa. On siis helpompi tehdä yksi muistikortin sisältö, joka kopioidaan jokaisen osallistujan GPS-laitteeseen.

Garmin Oregon 700 onkin Garminin tämän hetken “lippulaiva” käsi-gepsien puolella. 700-sarja julkaistiin viime kesänä ja uutuutena Oregon 600-sarjaan nähden siinä on geokätköjen live-lataus. GPS yhdistetään puhelimeen Bluetoothilla, jonka jälkeen GPS osaa ladata kätkökuvaukset suoraan geocaching.comista. Kätevää ad hoc -kätköilykeikoille. Roadtripille ei niinkään, mutta kyllä reitittävät valmiiksi ladatut kartat ovat tarpeen. Tietysti autossa on matkassa mukana myös Garminin autonavigaattori. Aiemmin mainitulta 61°23° Tampere -sivustolla on arvio Garmin Oregon 750t -laitteesta ja myös vanhemmasta Oregon 650 -laitteesta sekä halvemman hintaluokan laitteista eTrex 30x ja eTrex 35 Touch.

IMG_8769

Matkalaisia jaossa

Jos kaipaat ilmaisia matkalaisia kokoelmiiisi, kannattaa lähteä peesaamaan Geotrip’17 possea ja kiertää meidän perässämme kaikki kätköt. Tarkoituksenamme nimittäin on jättää matkan varrelle 21 kappaletta aktivoimattomia travel tageja. Joukossa on kaikenlaisia harvinaisia tageja, joissa on kuvattuna mm. Geocaching HQ:n lackeyta. Tageista voimmekin kiittää sponsoriamme Geocaching HQ:ta.

Jos mietit miten aiomme saada tagit mahtumaan matkan varelle osuviin filmi- tai nanopurkkeihin, niin kerrottakoon että kätkön ympäristössä kannattaa pitää silmät auki. 🙂 Geotrip’17 matkalaiset tunnistat niihin liimatusta tarrasta, joka kertoo että matkaaja on aktivoimaton ja sen saa pitää omanaan.

Briefly in English

If you wish to get free unactivated travel tags, you should follow us on our geocaching route 🙂 We are going to leave unactivated travel tags to all caches we visit on our route. If the traveller does not if in the container, we will leave it somewhere nearby. Travel tags are donated by our sponsor Geocaching HQ and among the travel tags there are some rarities such as lackeys’ own tags.

IMG_8769

Monessako maassa voi käydä vuorokaudessa?

Kun ollaan lähdössä kiertelemään monta maata vuorokauden aikana niin mieleen tietenkin tulee kysymys, kuinka monessa on ylipäätään mahdollista käydä vuorokaudessa vaikkei kätköilisikään. Kyllähän sitäkin tietysti maailmassa joku on kokeillut.

Maailmanennätys Norjasta

Asiasta on olemassa epävirallinen maailmanennätys vuodelta 2014. Norjalaiskolmikko vieraili vuorokauden aikana 19 maassa. Lohduttavaa on että tämäkin kolmikko seikkaili Euroopassa, joten Geotripin suorituspaikka on otollinen hyvään suoritukseen. Heidän reissuaan edeltävä maailmanennätys oli vuodelta 2012, jolloin vierailitiin 18 maassa vuorokauden aikana. Kummankaan määrä ei ole huomattavasti enemmän kuin Geotripillä olisi kätköillen tarkoitus suorittaa.

Norjalaiskolmikko matkasi pääosan matkasta vuokra-autoilla kuten mekin aiomme, mutta matkalla he myös lensivät kahdesti: Makedoniasta Serbiaan ja Itävallasta Saksaan. Norjalaisten reitti lähti Bulgariasta ja kulki seuraavasti: Makedonia, Kosovo, Serbia, Kroatia, Bosnia, Slovenia, Itävalta, Unkari, Slovakia, Tsekki, Saksa, Hollanti, Belgia, Luxemburg, Ranska, Sveitsi ja lopulta Liechtenstein, johon he saapuivat 20 minuuttia ennen puolta yötä.

Norjalaiskolmikko oli myös miettinyt meidän tapaamme työjaon valmiiksi. Yksi ajoi kaikki ajo-osuudet, toinen oli suunnitellut reitin ja toimi navigaatorina, kolmas reissaaja puolestaan toimitti energiajuomat ja muut tarvittavat hivenaineet kahdelle muulle.

Huolellisesta suunnittelusta huolimatta ei tämäkään kolmikko selvinnyt ongelmitta. Jono rajanylityspaikalla Kosovossa oli niin pitkä että kolmikon piti jättää auto rajan toiselle puolen ja käydä koukkaamassa Kosovon puolella nopeasti ja juosta takaisin autolle, jotta saivat käytyä maassa. Joukon kameramies joutui myös hetkeksi putkaan Kreikassa, jossa hän laittomasti kuvasi Bulgarian rajalla. Myös Makedoniassa heidän vuokra-autonsa oli annettu jollekin toiselle ja he saivat tilalle kulahtaneen Ford Focuksen, jossa oli yli 100 000 km mittarissa. Vaikeuksista huolimatta he onnistuivat kuitenkin tekemään ennätyksen.

Muita ennätyksiä

Muita vastaavia ennätyksiä on muutama muukin. Saksalainen herra nimeltään Michael Moll on kiertänyt 6 maata polkupyöräillen vuorokauden sisällä. Hänen reittinsä alkoi Italiasta ja päättyi Ranskaan. Tämä kyseinen polkupyöräilyennätys syntyi viime vuonna kesäkuussa.

Englantilainen Adam Leyton puolestaan on päässyt Guinnesin ennätysten kirjaan ennätyksellä jossa vierailtiin mahdollisimman monessa maassa 24 tunnin aikana käyttäen vain julkisia kulkuneuvoja. Hänen reissunsa alkoi Saksasta ja jatkui Luxemburgin, Ranskan, Belgian, Hollanin, Tanskan, Ruotsin, Puolan, Tsekin, Slovakian ja Unkarin kautta Itävaltaan. Julkisella liikenteellä  kulkeminen tietenkin luo omat aikataulurajoitteensa reissaamiseen ja Adamin matkakin alkoi “vasta” aamu seitsemältä bussilla. Jos matkan taittaisi VR:llä se saattaisi tosin katketa jo koto-Suomeen tai ainakin se myöhästyisi jatkoyhteyksien kohdalla. Viimeistään ainakin siinä tapauksessa että sattuisi satamaan lunta.

Suurin kilpailu lienee ennätyksessä siitä, kuinka monessa maassa on yhteensä vieraillut elämänsä aikana. Wikipediassa on ihan oma sivu omistettu tälle asialle (täällä). Wikipedian listauksen mukaan kärjessä on Sascha Grabow, joka on vieraillut 203 maassa ja tiettävästi ainoa henkilö, joka on vieraillut maailman kaikissa maissa. Toki maat ovat matkan varrella muuttuneet ja maan määritelmäkin on vähän kiistanalainen. Esimerkiksi Wales lasketaan Wikipedian tilaston mukaan omaksi maakseen. Lisäksi vieraillakseen maassa tulee käydä lentokentän ulkopuolella.

Selkeät säännöt

Geokätköilyssä on se hyvä puoli, että on selkeää, koska henkilö on vieraillut maassa: Kun nimi on kätkössä joka geocaching.comin mukaan sijaitsee ko. maassa, on maassa vierailtu. Reissullamme on tavoitteena geokätköillä 15 eri maassa 24:n tunnin sisällä. Tietysti 17 maata olisi ollut parempi, koska silloin olisi kyseessä ollut todellinen Geotrip’17, mutta se ei ainakaan tällä kertaa ole tavoitteena. Eihän sitä koskaan tiedä jos keksitään jokin parempi reitti 🙂 Norjalaisetkin kuitenkin yrittivät ennätystään kahdesti.

podcacher

Geotrip’17 featured on Podcacher

For those of you who are not yet actively following Podcacher podcast, we are glad to announce that Geotrip’17 was featured on the latest show 589. Listen to the newest episode and hear Geotrip’17 being featured on the show. Who knows, if we are successful on our trip you might even hear an interview on our trip on the show. But let’s see about that after the trip 🙂

You can find the show number 589 here and start listening. Geotrip is featured approximately from 21:20 onwards!

 

IMG_8769

Mistä idea reissulle syntyi?

Olemme tehneet kätköreissuja kotimaassa ja muutamaan otteeseen myös ulkomailla tällä samalla porukalla, jolla olemme lähdössä Geotripille. Olemme yrittäneet keksiä jotain mielenkiintoisia kohteita reissuille kuten joku tietty spesiaalikätkö, geokätköilijöiden MEGA-tapahtuma, mielenkiintoinen maa tai jonkun isomman haasteen suorittaminen. Voisi sanoakin, että tämä Geotrip17 on tähän astisista reissuista ehdottomasti isoin haaste ja vaatinut paljon etukäteistyötä. Eipä sitä aiemmin ole reissuista tullut omaa sivustoa pystyteltyä. Viisitoista maata yhden vuorokauden aikana on kuitenkin melkoisen vaativa suoritus. Toki me alkuun pohdimme uutta maailmanennätystä, mutta 16 maata alkoi näyttää jo teoriassa mahdottomalta, joten päätimme vain yrittää sivuta ennätystä. Ehkä sitten seuraavalla reissulla lisätään yksi maa vielä joukkoon.

Olimme täysin samalla porukalla aikanaan Keski-Euroopassa kätköilemässä vuonna 2011 ja silloin kävimme yhden vuorokauden aikana etsimässä kätköt Saksasta, Belgiasta, Luxemburgista ja Ranskasta. Samana vuonna hieman myöhemmin hollantilaiset etsivät vuorokauden aikana 15:stä eri maasta geokätkön. En voi kyllä hyvällä tahdollakaan sanoa, että tuolloin meidän reissulla olisi jäänyt kytemään ajatus, että joskus yritettäisiin käydä niin monessa maassa etsimässä kätkö kuin vain pystyisimme. Kuitenkin sieltä se siemen on varmasti lähtenyt takaraivossa itämään. En tarkkaan muista olisiko se ollut 2012 tai 2013, kun ensimmäisen kerran aloimme puhumaan, että pitäisi käydä etsimässä kätkö mahdollisimman monesta maasta vuorokauden aikana. Siitä hetkestä asti pojat ovat olleet sitä mieltä, että tottakai pitäisi, mutta juttu on jäänyt vain puheen asteelle. Ajatuksella on ikäänkuin heruteltu, muttei olla missään vaiheessa alettu oikeasti toteuttamaan ajatusta käytännön tasolle. Milloin aikataulut eivät sopineet yhteen tai jollakin oli jotain muuta tärkeetä meneillään. Joka vuosi ajatus silloin tällöin heitettiin ilmoille, kun kävimme Rimajun ja weellun kanssa kätköreissulla, ja joka kerta ideasta tykättiin, mutta juttu jäi taustalle muhimaan. Voisikin siis sanoa, että ajatuksen tasolla toteutus on vienyt 4-5 vuotta aikaa.

Geotrip17-reissulla emme ainakaan 15.4. ehdi jäädä ihastelemaan maisemia.

Viime vuoden keväällä päätimme, että nyt aletaan suunnittella reissua, sillä muuten emme tulisi koskaan reissua toteuttamaan. Idea pistettiin alulle minun, Rimajun ja weellun kanssa. Heti oli kuitenkin ajatuksena, että neljäskin henkilö reissuun olisi mukava saada mukaan ja luonnollinen valinta neljänneksi henkilöksi oli wesbridge, joka oli siis mukana myös vuoden 2011 reissulla. Muistaakseni se oli maaliskuuta 2016, kun weellu soitteli wesbridgelle, että kiinnostaisiko hölmö geokätköilytempaus. Wesbridge lupasi ainakin kuunnella, että mistä on kyse ja olisiko tempaus tarpeeksi hölmö :). Ihan heti ei kaveri sanonut kyllä joo ehdottomasti vaan pyysi muutaman viikon aikaa pohtia asiaa. Kyllähän me poikien kanssa arvattiin, ettei wesbridge voi tällaisesta tilaisuudesta jäädä pois ja niinpä joskus huhtikuussa varmistui, että reissuun lähdetään neljästään,

Huhtikuun jälkeen olemme kaikki tehneet reissun eteen asioita ja valmistelleet vain yhtä kätköilypäivää. Mitään sen kummempaa ideaa reissulla ei ole, kuin että välillä pitää haastaa itsensä ja tehdä jotain hölmöä kätköilyyn liittyvää. Toivottavasti huhtikuussa olemme kaikki iskussa ja etukäteistyö palkitaan 15.4. ja onnistumme sivuamaan maailmanennätystä.