IMG_8705

Ranskan kätkö 3:16

Kuljettajamme Rimaju on vaan aika etevä kääntelemään rattia, sillä hän otti miltei 15 minuuttia etumatkaa arvioituun aikatauluun ja saavuimme Ranskan kätkölle n. 3:15. Hetken aikaa kesti löytää piskuinen nanopurkki liikennemerkin sisältä. Logatessamme kätköä joku pysähtyi tienhaaran kohdalle tööttäilemään. Varmaan halusi tietää onko meillä joku hätä, kun ollaan pysähdytty tienlaitaan keskellä yötä. Jatkoi kuitenkin matkaansa, eikä tullut kyselemään.

Kätköllä Harjus haukkasi pätkän patonkia viidennen maan kunnikasi.

Täälläkin jouduimme teippaamaan matkalaisen purkin lähistölle talteen. Matkaa on taitettu 320 kilometriä ja seuraavana kohteen on Sveitsi, jonne nykyinen arvioitu saapumisaika on 6:46.

Ranskan purkilta poistuessa osuimmekin ensimmäiselle tietullin maksamista vaativalle tielle. Se olisi muuten nyt 1/3 maista kätköilty. Matkasta on jäljellä hieman suurempi osuus.

IMG_8701

Saksan kätkö 02:20

Kovin pitkälti ei tarvinnut ajaa kunnes Luxemburgin raja olivylitetty ja oltiin Saksan puolella. Heti rajan tuntumasta päästiinkin poimimaan Saksan kätkö. Mukava levähdyspaikka, jossa saattoi pikaisesti helpottaa 235 km aikana syntynyttä painetta rakossa. Kätkö itsessään oli hauska magneettilevykätkö. Tupakointi kielletty kyltin magneettinen tausta toimitti siis logivihkon virkaa. Tämä tietenkin aiheutti ongelmia meidän matkalaisen jättämiselle, mutta
teippasimme matkalaisen kätkön viereen. Ehkä joku sen siitä huomaa ja poimii mukaansa.

Kun pieni breikki oli pidetty, jatkoimme samoin tein kohti viidettä maata, Ranskaa, jonne olisi tarkoitus saapua 03:30.

IMG_8694

Luxemburgin kätkö 02:05

Matka Belgiasta Luxemburgiin taittui mukavasti, vaikka toki oli edelleen säkkipimeätä. Suurempia ylläyksiä ei tullut. Mitä nyt huomattiin, että suunnitelmissamme Saksan kätköt olivat väärin päin ja varakätköksi oli luiskahtanut pääkätkö. No matkalla oli hyvää aikaa sumplia suunnitelmat näiltä osin
uusiksi.

Kätköpaikalle kurvattiin ja Wesbridge huuteli autossa ohjeita, että tuosta rampista ja sitten sivutielle ja siellä sen purkin pitäisi olla oikealla
puolella tietä. Ryntäsimme etsimään. Paitsi Harjus joka jumittui turvavyöhön kiinni. Rimaju lähti kääntämään autoa, koska jatkoa varten piti tehdä U-käännös. Muut menimme etsimään, mutta purkkia ei löytynytkään. Rimajukin ehti takaisin paikalle ja vieläkin me muut oltiin etsintäpuuhissa.

Jonkin verran jo laajennettin etsintäaluetta ja mielessä oli, että pitääkö tässä lähteä varakätkölle. Viime hetkillä Wesbridge kuitenkin löysi purkin ja päästiin kirjaamaan löytö kellon näyttäessä 02:05. Matkalla saatiin aikataulua hieman kiinni, mutta se tuhraantui purkin etsimiseen. Pääsimme lähtemään kuitenkin kohden Saksan kätköä 2 minuuttia etuajassa. Se ei ole paljon, mutta sentään jotain.

Seuraavaksi Saksan purkille, joka siis on varakätkö alkuperäisissä tällä sivustolla olleissa suunnitelmissa. Valitettavasti en osaa antaa arviota, koska olemme seuraavalla kätköllä, mutta ei sinne enää montaa kilometriä ole.

IMG_8687

Belgian kätkö 00:36

Heti Hollannin kätköltä lähdettäessä oli tarkoitus päivittää verkkoon muutama asia, mutta eihän internet toiminut. Onneksi yhteydet saatiin bootilla toimimaan ja live-seurantaan ongelma ei vaikuttanut. Backup on aina hyvä siis olla!

Matkalla Belgian kätkölle myös heti ensimmäinen ramppi, josta piti kääntyä oli tietenkin suljettu. Tämä aiheutti hieman kuumotusta, mutta onneksi kiertoreitti löytyi ja pääsimme takaisin reitille hukkaamatta montaa minuuttia. Harjus tosin ehti jo kommentoimaan, että koko reissu epäonnistui jo tässä vaiheessa. Me muut olimme hieman toista mieltä, vaikka hetken aikaa kabiinissa oli kyllä tohina päällä, kun selviteltiin vaihtoehtoja.

Vielä hieman myöhemmin törmäsimme toiseen tietyöhön ja jouduimme jälleen hieman kiertämään, mutta tästäkin selvittiin nopeasti takaisin reitille. Navigaattori näytti saapumista vielä 00:35 mikä menisi ihan ennakoituun aikatauluun jos kätkö löytyisi kahdessa minuutissa.

Lopulta olimme paikalla kellon näyttäessä 00:36. Minuutti siis etuajassa ennakoitua aikataulua. Kätkö oli vinkin mukaisessa paikassa ja se löytyi Wesbridgen toimesta nopeasti. Harjus liimasi tarran logiin ja Wesbridge teippasi paikalle jätettävän aktivoimattoman matkaajan purkin kylkeen, koska se ei mahtunut PET-putkiloon sisään. 52 kilometriä reissua oli siis täytetty ja toinen maa plakkarissa. Ukot auton ja kohti kolmatta maata Luxembourgia, johon ennakoimme saapuvamme 02:09.

IMG_8769

Hollanti 00:00

Olimme skoutanneet Hollannin kätkön sijainnin jo kuuden aikaan iltapäivällä. Noin kympin aikaan illalla saavuimme paikalle nukkumaan. Muutaman tunnin levottomien unien jälkeen oli aika käynnistää auto, hienosäätää loput valmistelut ja käydä kirjaamassa kätkö löydetyksi. Kätkö oli hyvässä kunnossa. Pimeässä ja suhteellisen kylmässä säässä kirjasimme nimmarimme tai oikeastaan liimasimme Geotrip-tarran vihkoon ja kaasutimme kohti Belgian kätköä.

IMG_8769

Tiivistelmä toisesta reissupäivästä

Toinen reissupäivämme oli pyhitetty valmistautumiselle Geotripille. Etukäteen hieman pelkäsimme, miten kaupat ja muut ovat auki, koska olisi kuitenkin pitkäperjantai. Eilen jo tiedustelimme asiaa ravintolassa tarjoilijalta ja hän vakuutti, että “good friday” on kuin muutkin päivät – kaupat on auki. Pääsiäispäivät sunnuntai ja maanantai saattaisi olla hiljaisempaa. Sehän sopi meille.

Aamulla kiinnitimme magneettikilvet autoon ja lähdimme ostoksille. Ensimmäisenä oli tarkoitus löytää autoon varoituskolmio, ensiapulaukku ja tuulilasinpesunestettä. Heti ensimmäisestä kohteesta tärppäsi ensin ja viimeksi mainittu. Ensiapulaukkua metsästimmekin sitten loppupäivän joka käänteessä.

Vaikka joidenkin tietolähteiden mukaan reitillämme oleva Belgia vaatii palosammuttimen autoon, niin uskoimme Autoliiton sivua, joka ei maininnut palosammuttimen olevan pakollinen varuste Belgiassa. Jossain maissa vaaditaan myös varapolttimot autoon, mutta totesimme, että automme on riittävän uusi niin niitä ei tarvita. Kai siinä on ledivalot, onhan?

Etsimme rautakaupankin, mutta eipä löytynyt sieltäkään ensiapulaukkua autoon. Sen sijaan nippusiteitä, narua ja ilmastointiteippiä tarttui matkaan. Nippareilla saimme kiinnitettyä kameran telineen auton keulaan ja narulla saimme kiinnitettyä autonperässä edestakaisin seilanneet laukut. Samalla huoltotauolla Harjus liimasi 4 lisätarraa ikkunaan ja automme on kelpuutettu ajamaan Euroopassa. Nyt niitä on kaikkiaan siis 8, mutta vielä kuljettajamme Rimaju näkee väleistä tienkin.

Eräältä huoltoasemalta kysyttäessä löytyi ensiapulaukku. Vastauksen jälkeen kysyttiin heti, että mikä on hätänä, missä on avuntarvitsija. Kun selvitimme, että ei ole hätää, vaan haluamme ostaa ensiapulaukun, niin vastaus oli, että ei ole, mutta voidaan lisätä valikoimiin.

Tietenkin myös ruokakaupassa piti käydä. Olipa ruuhkaa. Hollantilaiset valmistautuivat pääsiäisen mässäilyihin ja marketti oli aivan täynnä väkeä.  Onnistuimme kuitenkin hankkimaan vettä, limpparia, suklaata, sipsejä ja energiajuomaa. Eli kaikkea epäterveellistä, mistä geokätköilyreissujen ruokavalio yleensäkin koostuu. Ruokapuolta päätimme hakea vielä lisää illasta ennen reissuunlähtöä. Jääkaappi kun jäi matkasta ja monet järkevämmät eväät eivät niin lämpöistä auton takaikkunaa kestä.

Ostosten jälkeen päätimme siirtyä Maastricthin suuntaan, jossa reittimme lähtöpiste sijaitsee. Helppo homma – not! Juutuimme pääsiäisen liikenneruuhkaan ja kaikki moottorit tietkin tuntuivat olevan tukossa autoista. Helppo kahden tunnin siirtymä venyikin pidemmäksi yli neljän tunnin mateluksi. Toivottavasti lauantain puolella olisi vähemmän ruuhkaa. Ehkä tänään on se pääsiäisen menoliikenteen pääpäivä. Onhan? No ainakin yö on puolellamme ja ehkä silloin järkevät ihmiset nukkuvat ja geokätköilijät saavat ajella ja kätköillä rauhassa.

Lopulta olimme starttialueella. Ensin loput kauppatouhut ja sieltähän meille löytyi myös ensiapulaukku autoon. Samalta parkilta pienellä kävelyllä löytyi runsas joukko ihastuttavia Belgialaisia ravintoloita. Pujahdimme parhaaseen ja nautimme viimeisen ehtoollisen ennen reissua. Ruokailun jälkeen tankkaamaan auto ja etsimään yksi kätkökin. Se olikin hieno “hissikätkö”, jossa narua kiskomalla veturi laskeutui ylhäältä. Kuittasimme kätkön ja sitten parkkiin ensimmäisen Geotrip -kätkön lähistölle ottamaan pienet nokoset ennen starttia.

Palataan asiaan kun ensimmäinen kätkö on saatu hoidettua. Reaaliaikainen seuranta starttaa myös puolilta öin. Koitamme päivitellä jokaiselta kätköltä jotakin, mutta pientä viivettä voi välillä olla.

P.S. Facebookista löytyy lisää kuvia reissulta.

IMG_8769

1. Reissupäivä

Tänään lähdimme reissuun hervannassa pitämästämme Dönerstag Meet & Greet-miitistä. Miitissä tapasimme monia vilaukselta ja osan kanssa kerkisimme ihan juttelemaankin niitä ja näitä reissusta. Oli Ilahduttavaa kuulla monet onnen ja hyvän matkan toivotukset. Hyvillä mielin souveniria rikkaampana ja vatsat kebabbia täynnä lähdimme matkaan miitin päätteeksi.

Miitistä suuntasimmekin jo suoraan lentokentälle. Matkalla päätimme kokeilla myös liveseurantaa, ja sehän toimi oikein mainiosti. Huomasimme myös, että Cachebirdin liveseurannan avulla on mahdollista lähettää meille viestejä suoraan geotrip17.com-sivustolta. Ikävä kyllä emme voi Cachebirdin kautta kuitenkaan vastata näihin viesteihin, mutta jos joku tuota käyttää niin vastaillaan sitten Facebookin tai tämän sivuston kautta.

Lento meni mukavasti ja pääsimme lopulta myös selittämään KLM:n henkilökunnalle mistä Geocaching Roadtripissä on kyse. Samoin Schipolin kentällä saimme selittää myös Aviksen tyypeille mistä on kysymys, samalla kun lunastimme geokätköilijäystävällisen autovuokraamon tarjoamaa geopirssiä. Komea Renault Trafic tila-auto sieltä tulikin eteemme. Autolla oli ajettu vain vaivaiset 536 km ennen tätä reissua. Lupasimme palauttaa auton vähintään 3000 kilometriä enemmän mittarissa. Lisäksi lisäsimme kuskien määrää 4:ään reissun pääpäivälle, ja kaiken varalta pienensimme omavastuun nollaan ottamalla ylimääräisen vakuutuksen. Rengasrikkoja ja muitakin harmeja kun voi reissulla kuitenkin sattua. Toivottavasti emme kuitenkaan uudenkarheaa autoa kolaroi, vaan palautamme sen takaisin ehjänä hienolta ensireissultaan.

Päivän pätteeksi saavuimme hotellille, joka meillä oli varattuna ensimmäistä yötä varten. Laitoimme auton heti ensitöiksemme parkkiin ja lähdimme etsimään ruokaa. Ehdimme ravintolaan juuri ja juuri ennen keittiön sulkeutumista, mutta ystävällinen henkilökunta ei näyttänyt olevan tästä moksiskaan. Kun maittava illallinen oli nautittu oli aika siirtyä vetämään unta palloon ja kohti huomista, joka on pyhitetty reissuun valmistautumiseen niin henkisesti, kuin reissussa tarvittavien varusteiden, ruokien, yms. hankkimiseen.