Snapseed

Jos Geotripille haluat nyt…

Nyt kun reissu on takana päin ja ollan päästy takaisin koto-Suomeen ja hetki toivuttu, niin on aika kertailla vähän reissusta opittua. Ehkä joku joskus haluaa itsekin koittaa, kuinka istumalihakset ja pää kestää autossa matkustamista.

Polttoaine

Aikaa reissuumme siis kului se 22 tuntia 25 minuuttia. Kilometrejä 15.4. Renaulttimme mittariin kertyi 2031,4 km. Aikataulun huomioon ottaen tuo tarkoittaa sellaista 94.1 km / h keskinopeutta, mikä on muuten aikasta paljon. Ylinopeutta emme ajaneet missään vaiheessa. Matkammehan ei tietenkään loppunut Puolaan, vaan auto oli palautettava Hollantiin. Tai ei se ihan pakko ole, mutta lisämaksu oli 7500 euroa, joten päädyimme ajamaan auton takaisin.

Yhteensä paluumatka mukaan lukien kilometrejä kertyi 3358.6 kappaletta. Lukuun on leivottu mukaan muutamalla kätköllä koukkaaminen 🙂 Jos jotakuta kiinnostaa Renaultin hankinta, niin tuommoisella matkalla Renaultin keskikulutus oli 9.3 litraa Dieseliä satasella. Yhteensä polttoainetta polteltiin 314.5 litraa. Ei mikään ekoteko tällainen Geotrip.

Kulut

Tästä tietenkin päästään aasisillalla kuluihin. Kuluista pidettiin kirjaa Scrooge -nimisellä sovelluksella, joka on muuten himputin kätevä kulujen jakamiseen porukalle. Sinne vain merkkaa, että kuka maksoi ja mitä sekä kuinka paljon. Lopussa sitten painaa nappia ja softa kertoo, että kenenkä pitäisi maksaa kenellekin ja kuinka paljon, että ollaan sujut. Suosittelen kokeilemaan. Se on vielä suomalainen softa.

Niin ne kulut, listataanpa tähän:

  • Diesel (sisältää myös matkan Suomessa Helsinkiin ja takaisin)  444.51 eur
  • Auton verotarrat / vinjetit 108.80 eur
  • Tietullit ja muut tienkäyttömaksut 32,06 eur
  • Pysäköintimaksut (ml. lentokentällä oma auto) 64,30 eur
  • Hotellit 391.40 eur
  • Lennot 316,99 eur/ hlö
  • Safkat pääpäivälle autoon 71,74 eur
  • Auton varusteet 35.55 eur

Kulut siis yhteensä olivat 2416.32 eur tai 604,08 eur per osallistuja. Samalla rahalla olisi ehkä päässyt vähän pidemmällekin reissuun. No geokätköily ei olekaan jotain mitä tehdään järjellä. Jos kuluja avaa hieman, niin pysäköinnistä leijonan osa meni Helsinki-Vantaalla oman auton parkkiin. Muutoin pysäköintikuluja koitui lähinnä paluupäivän kätköjen hausta. Hotelleista mainittakoon, että emme yöpyneet parhaissa viiden tähden hotelleissa vaan vakaissa maks. 2 tähden hotelleissa, jotka ajoi asiansa. Ja suoritusta edeltävä 2 tuntinen yö koisattiin autossa. Tai ainakin yritettiin nukkua. Safkaa varattiin autoon ns. riittävästi. Ja sitä jäikin ylitse. Mutta eipähän tarvinnut nähdä nälkää tai pysähtyä sen takia. Tässä olisi ollut ehkä mahdollista vähän säästää. Auton varusteisiin kuuluivat lasinpesunestettä, varoituskolmiota, ensiapulaukkua ja nippareita sekä muuta pientä tarviketta. Osan olisi voinut tuoda mukana Suomesta, mutta käsimatkatavaroiden tila on rajoitettu, joten päädyimme hankkimaan tavarat paikanpäältä. Paitsi turvaliivit, jotka toimme mukanamme.

Valtatie, tiedon valtatie

Internet-yhteyttä tarvitsimme matkalla tämän sivuston ja somen päivittämiseen sekä reaaliaikaisen sijainnin välittämiseen nettiin. Hoidimme asian kahdella puhelimella. Telia ilmoitti ennen reissua vapauttavansa liittymänsä Roaming-maksuista, joten iloitsimme ankarasti, koska tällöin sijaintitiedon lähettäminen ei olisi ongelma. Viimeisellä viikolla ennen reissua tarkistimme vielä asian (tällaisella reissulla jokainen asia on syytä tuplatarkistaa etukäteen), niin eihän se alennus tietenkään koskenut yritysliittymiä, vaan vain henkilöasiakkaita. Niinpä molempiin käyttötarkoituksiin otettiin päivädatapaketti. Kun reaaliaikaisen seurannan päivitysväliä tiputti 5 minuuttiin, datamäärä riitti hyvin.

Sivuston päivittämiseen liittyy tietysti kuvien lataamista ja se vaatii enemmän kaistaa. Laaja datapaketti riitti nipin napin koko reissun tähän tarkoitukseen, kun mukana oli vielä Itävallan prepaid data sim, jonka Weellu oli hankkinut etukäteen Itävaltalaisen ystävänsä avustuksella. Ideana data-simmissä oli, että koska Sveitsi ei ole EU-maa ja siellä roamaus on kallista, niin kun sieltä päästäisiin Itävaltaan voisi päivittää enemmän materiaalia data-simmin avulla. Näin kävikin. Toinen ajatus oli lisätä videoita Italian jälkeisellä pätkällä Itävaltaa samalla simmillä. Tämä kuitenkin jäi haaveeksi, koska mobiili-internetin kuuluvuus sillä pätkällä oli heikko tai erittäin heikko. Tällä etapilla myös reaaliaikaseuranta pätki ankarasti.

Tuli myös huomattua, että aina rajaylityksen jälkeen, kun roamaus operaattori vaihtuu, kestää aika kauan ennen kuin mobiiliyhteys alkaa toimimaan.
Muutaman ylityksen jälkeen melkein tiesikin aina laittaa päivitykset jäihin ennen rajaa ja palata asiaan sen jälkeen kun operaattori on lähettänyt viestin roaming-maksuista. Silloin homma alkoi taas toimia.

Geobussi – Renault Trafic

Autoksi valitsimme etukäteen pakettiautomaisen tila-auton. Syynä tähän oli ylimääräinen tila. Varmasti olisi tilaa tavaroille ja jalkatilaakin enemmän. Sekä takapenkit mahdollistaisi nukkumisen. Noh viimeinen ei ihan täysin pitänyt paikkaansa. Vaikka Renault Traficissa on kolme penkkiä rinnan, niin niillä on huono nukkua poikittain. Lisäksi tyyny olisi melkein pakollinen varuste, mutta sen kuljettaminen Suomesta olisi käsimatkatavaroissa hankalaa ja toisaalta tyynyjen ostaminen Hollannista reissua varten tuntuisi tuhlailulta.

Pääosin nukkujat nuokkuivat istualteen. Kyllä sitä vaan nukkuu missä vaan kun tarpeeksi väsyttää. Ei haittaa, vaikka pää vähän kolisee sivu ikkunaan mutkissa. Turvallisuuden vuoksi autossa oli aina vähintään kaksi hereillä, ettei kuski joutunut ajamaan ihan yksin. Tällöin rattiinnukahtamisvaarakin olisi ollut isompi.

Geobussiimme toimme mukanamme Garminin navigaattorin. Navigaattori oli hyvä apu siirtymissä. Laitoimme useamman kätkön kerralla kohteeksi ja aina kun oli sopiva tauko muutenkin lisäsimme kätköjä reitin loppuun. Navigaattorikaan ei ole täydellinen ja saattaa johdattaa harhaan. Asetukset kannattaa tarkastaa, ettei navigaattori välttele tulli teitä tai valitse kilometrien perusteella lyhintä reittiä, joka kuitenkin olisi hitaampi. Niinpä meillä kuskin vieressä istuneen ihmisnavigaattorin tehtävä oli huolehtia, että autonavigaattori näyttää tolkullista reittiä kätköltä lähdettäessä. Apukuski myös huolehti, että kätköltä poistumissuunnitelma on selvä.

Kätköstä riippuen joko keskipenkkirivin apunavigoija tai sitten etupenkillä istunut apukuski huuteli lähestymisohjeet. Autonavigaattori kun ei välttämättä osaa johdatella tarkalleen kätkölle. Niinpä apukuski tarkkaili maastoa ja arvaili kätkön paikkaa ja kertoi kuskille minne pysäköidä auto. Homma toimi hyvin ja jokaiselle kätkölle päästiin asiallisesti perille.

Geobussissamme oli myös kameroita. Melkein jokainen kätkövisiitti kuvattiin normaalilla videokameralla. Lisäksi mukana oli 360-kamera, jolla kuvasimme Italian kätkön etsinnän sekä muutamia muita kuvia. Muutamalla pätkällä kuvasimme myös action-kameralla, joka kiinnitettiin etupuskuriin. Lisäksi Garminin autonavigaattorissa oli Dash cam, jolla kuvasimme muutaman pätkän tietä.

Alun perin arvelimme, että saamme käyttöömme Opel Vivaron. Siinä on vain yksi tupakinsytytinpistoke, joten olimme varautuneet matkaan useilla varavirtapankeilla. Lopulta niitä ei kuitenkaan tarvittu, sillä Renault Traficissa oli tupakansytytinpistokkeita sekä edessä että takana. Haaroittimella siitä riitti virtaa sekä puhelimiin että läppäriin ja navigaattoriinkin. Vielä kun läppärin autolaturissa oli kaksi USB-paikkaa ja läppärin USB-portit käytössä, niin sähkö oli riittämiin koko matkan.

Jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt tehdä mixtape (tai siis offline-soittolista) autoon. Vasta tympeällä Itävallan taipaleella keksimme soittaa biisejä ainoasta offline-tilaan ladatusta soittolistasta. Mutta olisi ollut hauska, jos reissua varten olisi tullut tehtyä oma soittolista.

Catering a.k.a keskitysleirin ruokavalio

Sehän on selvä, ettei tällaisella reissulla syödä kovin terveellisesti. Siksipä tällaiset reissut vähentävät elinajanodotusta merkittävästi, jos uskomme asiasta tietäviä tahoja. Ja miksipä emme uskoisi. Mutta koska reissuruoka on mitä on, niin matka on syytä aloittaa täydellä vattalla. Itse kävimme syömässä Belgialaisessa ravitsemusliikkeessä kunnon pihvit ja muut hyvät lisukkeet ennen reissua. Viimeinen ehtoollinen nautittiin kaikessa rauhassa ennen alkualueelle nukkumaan vetäytymistä. Näin reissu pääsi alkamaan melkein täydellä vatsalla, joten heti ei tulisi nälkä.

Mutta koska nälkä ja jano vääjäämättä iskee tällaisella matkalla, niin olimme varanneet mukaan evästä. Perjantaina kävimme asiomassa paikallisessa Lidlissä, jonka parkkiksella oli muuten joku paikallinen geokätköilijä meidät bongannutkin. Reissueväämme koostuivat riittävästä määrästä energiajuomaa, colaa, vettä, vichyä, banaaneja, karkkia, suklaata, keksejä, pullaa, kuivalihaa, patonkia ja metwurstia. Terveellisiä vaihtoehtojakin koitettiin etsiä, mutta oikein sopivaa autossa säilyvää ei löytynyt.

Siitä tulikin mieleen, että olisihan se optimaalista, jos tällaiselle reissulle saisi autojääkaapin mukaan. Tai edes kylmälaukun, johon olisi pakastanut vesipulloja. Tällöin mukaan saisi paljon monipuolisempaa ravintoa. Tietysti ei myös ihan mahdoton olisi ajatella pysähtyä matkalla jonnekin ja ostaa jotain lämmintä pikaruokaa, mutta etukäteen jonotustilanteen, jne tietäminen on mahdotonta ja siten tällainen olisi riski. Ainakin jos haluaa olla nopea suorituksessaan.

Tankkausta

Tankkaukset oli suunniteltu etukäteen Itävalta-Liechtenstein välille ja Slovenia-Unkari välille. Vaikka automme vaihtui, piti arviot aika hyvin paikkaansa ja tankkasimme näillä väleillä. Toki tankkasimme auton myös juuri ennen reissulle lähtöä. Tankkauspisteillä oli hyvä mahdollisuus myös vieraillla vessassa isommallakin hädällä. Pidimme myös matkalla tarvittaessa lyhyitä pissataukoja. Samalla sitten saattoi ottaa evästä takakontista ja tehdä muuta säätöä. Tai ihan vaan astella ja nauttia raikkaasta ulkoilmasta ja venytellä.

Loppu hyvin kaikki hyvin

Kaiken kaikkiaan reissu oli onnistunut ja ikimuistoinen. Jos itse vastaavaa suunnittelet, niin emme voi muuta todeta kuin, että taidat olla yhtä pöljä kuin mekin. Eihän reissussa sinänsä ole mitään järkeä. Tosin ei geokätköilyssäkään, mutta tällaisella reissulla sitä löytömäärääkään ei pääse juurikaan kartuttamaan. Mutta tuleepahan tehtyä jotain, mitä voi sitten kiikkustuolissa muistella.

IMG_8784

15 maata geokätköillen maailmanennätysajassa

Kuten ennen reissua kirjoitimme, niin emme suinkaan ole ensimmäisiä, jotka kiertävät 15 maata vuorokaudessa. Vuonna 2011 hollantilaisporukka teki saman kierroksen ja juuri ennen reissuun lähtöämme opimme, että vain viikkoa aiemmin toinen hollantislaisporukka oli geokätköillyt 15 maassa vuorokaudessa (Tour d’Europe).
Koska näitä suorituksia on jo useampi lienee paikallaan mainita, että meidän kieroksemme oli näistä kolmesta tiedossa olevasta reissusta nopein. Niinpä voisi sanoa, että hoidimme homman maailmanennätysajassa! Tietysti mitään virallista ajanottoa näissä ei ole ja muutenkin homma on enempi leikkimielistä kisailua.

Alla olevassa taulukossa on vertailua etukäteen arvioiduista kätköille saapumisajoista ja toteutuneista ajoista. Vertailun vuoksi taulukossa on myös hollantilaisten ajat vuodelta 2011. Tämän vuoden aikoja hollantilaisporukka ei ole kokonaisaikaa lukuunottamatta ilmoittanut.

MaaGeofriends 2011Tour d'Europe 2017Meidän arvioitu etsintäajalla korjattu arvioMeidän toteutunut aika
Hollanti00:0000:0100:0000:00
Belgia01:2601:0800:3700:36
Luxemburg01:3501:5102:0702:05
Saksa04:0704:5902:5502:20
Ranska01:5702:4903:3103:16
Sveitsi05:1906:2206:5906:34
Liechtenstein07:1607:0407:5407:38
Itävalta07:3208:1108:1907:51
Italia09:5910:0011:0710:35
Slovenia13:2914:0016:0215:10
Kroatia15:3215:5017:0016:20
Unkari17:2820:1417:2917:02
Slovakia20:1320:0120:2219:36
Tsekki22:3621:5221:5220:55
Puola23:0423:3423:1822:25

Uusi maailmanennätysaika geokätköilylle 15 maassa vuorokaduessa on siis 22:25. Saa laittaa paremmaksi. Voi olla, että itse emme ihan heti ole lähtemässä parantamaan aikaamme 🙂

Briefly in English

New world record time for geocaching in 15 countries within one day is 22:25!